Kun olin valmistunut sihteeriksi vuonna 1978, seurassa heräsi ajatus, että voisin toimia sihteerin tehtävissä vapaaehtoistyönä myös Jyryssä. Niinpä seuran vuosikokous valitsi minut seuran sihteeriksi vuonna 1979. Tätä tehtävää hoidin työni lomassa ja kaiken harrastuksieni rinnalla.
Tehtävä oli monipuolista. Aivan ensimmäiseksi pääsin edustamaan seuraa Helsingin Kullervon vuosijuhlassa Seurahuoneella. Tehtävä oli mieluinen, koska isäni Olavi Puranen oli ollut seuran juoksija pitkillä matkoilla. Hän harrasti myös jääpalloa sekä jalkapalloa ja oli kuulemani mukaan myös hyvin lahjakas juoksija.
Toinen tapahtuma alkuajoilta, jonka muistan aina liittyy poikani Villen syntymään: Olin kokouksissa yleensä aina ensimmäinen, ja istuin pöytäni ääressä, kun muut johtokunnan jäsenet tulivat kokoukseen. Kun sitten kerran näin ei ollutkaan, yksi johtokunnan jäsenistä soitti meille kotiin ja kysyi minua puhelimeen. Mieheni Pentti vastasi, että vaimo on synnytyssairaalassa. Hämmästys oli suuri, koska asia ei tullut nähdyksi kokouksissa.
Kokouksia oli usein ja niistä tehtiin pöytäkirjat. Pyrin tekemään ne pian kokouksen jälkeen. Vielä 1980- ja 1990-luvuilla sihteeri otti kopiot kaikille jäsenille jaettavaksi. Tehtäviin kuului myös tilastojen laatiminen piirihallitukselle, ansiomerkkien hakeminen jäsenistölle ja muutenkin jäsenistön huomioiminen sekä seuran vuosikokousmateriaalien valmistus .
Sihteerin työn lisäksi tehtäviini kuuluivat edustukset piirissä ja liiton naistoimikunnassa. Järjestin myös monenlaisia juhlia yhdessä seuran jaostojen kanssa.
Seuran väki tuli tutuksi erilaisten yhteydenottojen ja tapaamisten ansiosta. Tämä aika oli minulle todellista seuratyöhön uppoutumista. Nautin ja sain myös tunnustusta osakseni.
Tämän kaiken rinnalla voimistelin kaiken aikaa aktiivisesti seurassa. Kilpailin ja esiinnyn sekä voimistelin TUL:n liittojoukkueessa.