Helsingin Jyry 120 vuotta, johtokunnan kunniakierros tapahtumapaikoilla ja muistomerkeillä ti 2.8.2022 klo 17.30-18.30
Jarmo Niemenkari
Hakaniemi ja Paasivuoren puistikko on ollut tärkeää aluetta 1902 perustetulle Helsingin Jyrylle kautta seuran historian.
Työväen Urheiluliitto TUL on vuosien saatossa toiminut siellä. Työväenyhdistyksen urheiluseurana Jyrylle merkitsi paljon Työväentalon valmistuminen 1908 lopussa. Vuonna 1909 perustettiin seuran Naisjaosto, koska saatiin käyttöön oma sali. Työväentalon tiloissa Jyryllä oli myös oma toimistonsa. Paasiniemen puistikon ”Nyrkkeilijät” patsas paljastettiin vuonna 1932, ja malleina olivat Jyryn nyrkkeilijät Uuno Pitkä ja Armas Wilkman. Sen tekijä kuvanveistäjä Johannes Haapasalo oli ollut mm. ranskalaisen Auguste Rodinin opissa.
Jyryn kerho Viidennellä linjalla seuran toiminnan keskukseksi
Vuoden 1947 eli 45-vuotisjuhlan onnelliseksi lopuksi Jyry osti seuran kerhohuoneistoksi Viidennellä linjalla sijainneen Siimeskahvilan Aili Horttanaisen vinkistä. Kauppahinta oli 430.000 mk. Tila on palvellut Jyryä siitä lähtien kokouspaikkana, veikkauspisteenä jne. Osa siitä on ollut vuokrattuna kuten nytkin. Kerhotilassa säilytetään Jyryn palkintokokoelmaa, joka oli 16 vuotta takavarikoituna HTY:llä. Helsingin Tarmolle jäi Jyrylle kuulunutta omaisuutta. Kerhotilaa on kunnostettu ja siistitty juhlavuonna.
Kulttuuritalo Sturenkadun varrella suunniteltiin Kulttuuri- ja järjestötoimintaa varten.
Kulttuuritalon rakennuttajina olivat kansandemokraattiset järjestöt (23.03.1958). Suunnittelija oli arkkitehti Alvar Aalto. Rakentaminen toteutettiin suurelta osin talkootyönä ja monet jyryläiset antoivat rakentamiseen suuren panoksen. Siksi Jyry sai seurana erikoisaseman harjoitustiloihin. Jyryn lajeista mm. voimistelu, nyrkkeily, paini ja painonnosto hyötyivät tästä. Oli suuri tappio Jyryllekin, kun Kulttuuritalo ajautui konkurssiin kasinotaloudessa ja sitä seuranneessa lamassa. Kun omistaja vaihtui, Jyrystä hiipuivat nyrkkeily, paini ja painonnosto. Jyryllä on ollut näissäkin lajeissa mittava joukko merkittäviä ja menestyneitä urheilijoita.
Vallilan kansakoulu valmistui 1902 eli samana vuonna, kun Jyry perustettiin
Vallilan koulusta on tullut tärkeä harjoittelupaikka Jyryn naisille. Siellä ”kotisalissa” on voimisteltu ainakin vuodesta 1946 lähtien. Jyryyn tuli ohjaajaksi Viipurista evakkona Elma Pyykönen. Koulusta Jyry on saanut riveihinsä jatkuvasti uusia nuoria. Jyryllä on Vallilassa hyvää ja laadukasta toimintaa niin nuorille kuin varttuneemmillekin. Myös monissa muissa tiloissa on oltu, esim. Aleksis Kiven koululla (jossa Jyryn jumpparyhmä kokoontuu edelleen), Arabian peruskoululla ja nykyään Kalasatamassa. Kulttuuritalon jälkeen on kaivattu uusia tiloja.
Nykyäänkin kaikki tietävät Gunnar Bärlundin
TUL on järjestänyt GeeBeen nimeä kantavan kovan kansainvälisen nyrkkeilyturnauksen Helsingin Urheilutalossa jo 40 kertaa. Guni syntyi Vallilassa kirkon vieressä 9.1.1911. Samassa talossa ja alueella oli muitakin nuorukaisia, jotka liittyivät Jyryyn 1925. Jo 17- vuotiaana hän voitti Moskovassa käydyissä Spartakiadeissa oman sarjansa. Helsingin Jyryä rankaistiin kilpailumatkan takia ”pakotteilla”. Itäisen naapurin Neuvosto-Venäjän kanssa ei sopinut olla urheilutoiminnassa.
Bärlund joutui vaihtamaan porvariseuraan(mihin seuraan?). Los Angelesin olympiakehässä 21-vuotiaalla suomalaisella oli surkea arpaonni. Ensimmäinen vastustaja Argentiinan Alberto Lovell voitti kultaa. Ammattilaisena GeeBee sai revanssin. GeeBee:tä pidetään Suomen kaikkien aikojen parhaana nyrkkeilijänä, vaikkei hän ihan maailmanmestaruusotteluun yltänytkään, vaan jäi Joe Louisin toiseksi haastajaksi. Jyryä hän aina muisti ja kannusti monin tavoin. Nyrkkeilyväki on pystyttänyt saanut GeeBee:lle arvokkaan patsaan Vallilaan hänen kotitalonsa lähelle Paavalin kirkon puistoon. Sen teki kuvanveistäjä Niilo Rikula 1991. Myös GeeBeen kotitalon portinpielessä on nykyään muistolaatta, jossa kerrotaan hänen asuneen tässä talossa. GeeBee kuoli USA:ssa 2.8.1982. Kasvattajaseura Jyry täytti silloin 80 vuotta.
Uima- ja melontapaikat
Tänä päivänäkin Helsingin Jyryllä on oikein hyvää ja vilkasta melontatoimintaa. Seuran vaja sijaitsee Vantaanjoen varressa, missä kohtaa kulkee uusi Raide-Jokerin pikaraitiotie (ennen tavarajuna). Vaja poltettiin joitakin vuosia sitten, mutta rakennettiin sinnikkäästi talkoilla uudelleen. Radan rakentamisen ajan melojat olivat parisen vuotta evakossa Pukinmäessä matonpesupaikan lähellä. Nyt toinen melontavaja on valmisteilla Pornaistenniemeen Vanhankaupungin lahdelle sopivasti seuran 120-vuotisjuhlavuonna. Se varmasti kasvattaa Jyryn melontatoimintaa, kun avautuu yhteys merellisiin maisemiin.
Entinen Jyryn menestys laji uinti on sen sijaan jäänyt erikoisseurojen vastuulle. Jyryllä oli hoidettavana suosittu uimala Mustikkamaalla, joka taas nykyäänkin on vilkas virkistysalue. Saaren ympäriuinnit olivat kuuluisia, ja GeeBeekin harjoitteli siellä usein muiden Jyryn knekkaajien porukassa. Saareen johtaa nyt upouusi Isoisän silta Kalasatamasta. Uimareille valmistui arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema Yrjönkadun uimahalli 4.6.1928. HTU tuli kilpailijaksi Mustikkamaalle, joka menetti merkityksensä veden likaantuessa. Kumpulan maauimala valmistui 1952 Olympialaisiin. Jyry siirtyi Oulunkylään Pikkukoskelle. Osmo ja Lahja Michelsson muistetaan sieltä. He olivat hengeltään jyryläisiä ja antoivat vahvan panoksensa kaikkeen seuratoimintaan. Heidän muistonsa elää Jyryn piirissä. Kun HTU liittyi porvariliittoon, syntyi 1956 TUL:n seura Uintiseura Kuhat, joka peri Jyryltä Pikkukosken uimarannan hoidon.
Monet jyryläiset ovat saaneet viimeisen lepopaikkansa Malmin hautausmaalta
Johtokunnan vierailulla haluttiin yhteisesti muistaa heitä kaikkia.
Eino Pekkala (29.11.1887 Seinäjoki-30.99.1956 Helsinki) oli merkittävä jyryläinen yhteiskunnallinen vaikuttaja elämänsä aikana.
1906 perustetiin SVUL, ja Jyrykin liittyi sen jäseneksi. Sen johdossa ei ollut työväen seurojen edustajilla tilaa ja tapahtui monenlaista syrjintää, siksi ajatus omasta liitosta sai kannatusta. Ensimmäinen maailman sota ravisteli Eurooppaa. Kansalaissodan jälkeen paine purkautui urheilussa, kun SVUL erotti seurat, joiden jäsenistöä oli luokkataisteluissa punaisten puolella. Jyryllä oli pääkaupungin seurana avainrooli. Kun TUL 26.1.1919 perustettiin, ensimmäiseksi puheenjohtajaksi (1919-1927) valittiin jyryläinen tuomari, nuorena monipuolisen lahjakas yleisurheilija Eino Pekkala. Hän oli vuonna 1917 perustetun Työväen Urheilulehden päätoimittaja. Muitakin jyryläisiä nousi johtopaikoille. Historia kertoo, että TUL:n valtasivat ”oikeistodemarit”, jotka karsastivat urheilutoimintaa Neuvosto-Venäjän kanssa. Levottomuudet ja lama jäytivät Saksaa. Kansallissosialistit kasvattivat pelottavasti kannatustaan. Sama ulottui yhteiskuntaan Suomessakin. Kun huomio Lapuanliikkeen, kansalaisten syrjinnän, punaisten paitojen riisumiset, muilutukset ja sodat, on Suomessa selvitty huimista vuosista. Vasta kahden hävityn sodan jälkeen yhteiskunta muuttui tasa-arvoisemmaksi. Jyrykin voi toimia normaalisti vuodesta 1945 alkaen. Eino Pekkala osallistui politiikkaan mm. opetusministerinä ja oikeusministerinä. Hän avioitui Hella Wuolijoen sisaren Salme Murrikin kanssa ja myöhemmin erottuaan brittiläisen Mary Moorhousen kanssa.
Pääministeri Mauno Pekkala (26.3.1946-29.7.1948) oli Eino Pekkalan veli. Näillä veljeksillä on ollut hyvin kiinnostava rooli historiassa. Eino Pekkala kuoli 68-vuotiaana. Taisteluissa ja vuoden 1952 Olympiakisojen järjestelyissä tarvittiin kaikkia ja silloin menestystäkin tuli. Paini on ollut Jyryn mahtilaji. Nykypolvi muistaa vielä vapaapainin MM-hopeaa voittaneen Ilmari Ruikan. Kun TUL vuonna 2019 vietti 100-vuotisjuhliaan, perustajaseura Helsingin Jyry oli vahvasti mukana järjestelyissä. Työläisurheilun asema on muuttunut ja se on nykyään yhdentynyt lajiliittoihin. SVUL:n konkurssia ja TUK:n paluuta TUL:ään seurasi järjestönä jo unohdettu SLU. Nyt Suomen urheilun johto on Olympiakomitealla.
Jyryläinen Hannes Kolehmainen juoksi ”Suomen maailman kartalle”
Jyryn 100-vuotisjuhlassa Savoy-teatterin näytöksessä kuvattiin hienosti Hannes Kolehmaista, ja hänestä ”hymyilevänä Hanneksena” esitettiin laulukin (trubaduuri Seppo Lammi?). Kolehmaisen veljekset Tatu, Hannes ja Wiljami tulivat Kuopiosta. Hannes muutti Tatun mukana HKV:stä Jyryyn 1911. Se vaikutti siihen aikaan työn saantiin ja potkut tuli. Ei ollut siihen aikaan muurarille töitä, jos kuului työväen urheiluseuraan. Tukholman Olympiakisojen 1912 loistavien voittojen (3 kultaa) jälkeen Hannes muutti Yhdysvaltoihin. Hän juoksi Wiljamin esimerkin mukaan rapakon takana, mutta muisti Jyryn. Kun hän osallistui Eläintarhassa kilpailuihin, oli katsomot täynnä (n. 5000) ja kassakone kilisi. Hannes Kolehmaisen hauta on Helsingissä Leposaaressa, koska hänellä oli kotitalo Kulosaaressa. Jyryn voimistelijatytöt olivat airueena, kun laatta paljastettiin kotitalon seinässä. Gunnar Bärlundin ohella Hannes Kolehmainen on nostettu Suomen urheilun Hall of Fameen.
Yleisurheilu, suunnistus ja koripallo ovat myös Jyryn nykyisiä lajeja
Ilahduttavasti nuorta polvea on mukavasti ja ohjaajien tilannekin on hyvä. Yleisurheilijat harjoittelevat Eläintarhan kentällä ja Pukinmäessä, jossa on järjestetty monena vuotena Helsinki Spring Marathon. Sisätiloissa harjoitellaan Myllypuron Liikuntamyllyssä.
Suunnistajat toteuttavat menestyksellä kuntorastitoimintaa. Myös muita kilpailuja järjestetään ja Jukolan viestissä on ollut useita joukkueita. Rasti-Jyry on kunnostautunut erikoisesti suunnistuskartoillaan.
Yleisurheilijat ja suunnistajat ovat monet vuodet kuntovoimistelleet yhdessä Aleksis Kiven koululla. Kuntokoripalloilijat pelaavat Kisahallissa. Uutta sukupolvea on tullut kentälle esimerkin ja pallon perässä. Kaukalopallossa Jyry saavutti kolme Suomen mestaruutta. Aktiivinen Naisosasto (tanssi ja voimistelu) on Jyryn koko toiminnan sydän. Jalkapallon, jääpallon, koripallon ym. lajien menestystarina löytyvät vaikkapa Urheilumuseosta, jonka uusi nimi on TAHTO.