Useat perinteisistä ja menestyneistä lajeista olivat hiipumassa 90-luvulla. Voimailulajit paini, nyrkkeily, painonnosto ja voimannosto olivat menettäneet suosiotaan nuorison keskuudessa. Toisaalta menetettiin hyviä harjoitustiloja näiltä lajeilta ja innokkaat vetäjät
kävivät vähiin.
Jalkapalloa ja lentopalloa pelattiin Jyryssä vielä 1990-luvulla, mutta niidenkin kohtalona oli kuihtuminen. Sen sijaan koripallo on sinnitellyt kuntourheiluna seurassamme ja lauantaipelit Kisahallissa jatkuvat edelleen. Parhaimmillaan koripallossa oli 90-luvulla 4 sarjoissa pelaavaa joukkuetta sekä vielä kaksi tyttöjen joukkuetta.

Toisaalta uusia lajeja on tullut mukaan. Putkimiesten 80-luvulla
perustama kaukalopallo tuli osittain jalkapallon tilalle. 90-luku oli sitten täynnä menestystä kaukalopalloilijoillemme. Kolme SM-kultaa  ja 2 SM hopeaa kertoivat Suomen parhaasta kaukalopallojoukkueesta. Mestaruuksien lisäksi tuli  paljon muuta menestystä. Parhaimmillaan Jyryssä oli 4 miesten joukkuetta ja 2 nuorten joukkuetta. Komeaa menestystä seurasi  nopea pudotus. Kaukalopallon kulut johtivat kestämättömään tilanteeseen ja laji päätettiin lopettaa seurassamme 1999. Näin päätettiin siksikin, että voitiin taata muiden lajien
tasapuolinen kohtelu. Suurien velkojen vuoksi seuran omaisuutta jouduttiin myymään. Opetus oli kova, mutta hyödyllinen, sillä tänä
päivänä eri lajien ja pääseuran taloutta hoidetaan realistiselta pohjalta. Ammattiurheilu ja business-maailma vaativat toisenlaista
osaamista kuin, mitä Jyrystä löytyy.

Salibandy tuli lajivalikoimaamme 1998 ja viidennessä divisioonassa
joukkueemme pelasi aina vuoteen 2010 saakka. Pelaajat kattoivat hyvin
aiheuttamansa kulut ja hiipuminen johtui muista kuin taloudellisista
tekijöistä.

Suuri muutos oli 90-luvun puolivälissä toteutunut urheilun
rakenneuudistus. Siinä kilpaurheilun järjestäminen ja valmennus
siirtyivät lajiliittoihin ja kuntoliikunta jäi seurojen huomaan, kuten
TUL:läisessa Jyryssä. Sopeutuminen muutokseen oli hidasta eikä ole ehkä vieläkään loppunut. Kuntoilun merkitys seuratoiminnassa on selvästi kasvanut.

Talouden kanssa kampailtiin koko 90-luku lähes epätoivoisesti. Syötiin
paljon enemmän kuin tienattiin. Useiden lajien talous oli epätasapainossa. Johtokunnan olisi pitänyt löytää tulolähteitä, mutta
niitä ei ollut tarjolla, kun lama vielä lisäsi vaikeuksia. Jouduimme luopumaan voimailijoiden ja koripalloilijoiden kalliista harjoitustiloista. Velkojien ja ulosottajien ahdistaessa jouduimme myymään omaisuuttamme. Tilanteen tasapainottamiseksi pitkällä aikavälillä päädyimme luopumaan kaukalopallosta sen suurten kustannusten vuoksi.

Uusi vuosituhat päästiin aloittamaan lähes puhtaalta pöydältä ilman velkoja, mutta köyhempänä. Heti aluksi otettiin käyttöön uudet taloudenhoidon periaatteet. Tärkeintä siinä on, että jaostot vastaavat
oman taloutensa tasapainosta eli hankkivat itse tulot toimintaansa.
Tarkoittaa, ettei sellaista toimintaa voi käynnistää, millä ei ole rahoitusta. Periaate on toiminut 20 vuotta hienosti ja kaikilla lajeillamme on tänään vararahastoa huonon päivän koittaessa. Vuonna 2013 selvittiin jopa siitä, ettei saatu kaupungin avustusta, kun puheenjohtaja oli unohtanut lähettää hakemuksen. Taloudenhoitoa terästettiin tarjoamalla jaostoille kirjanpitopalvelut keskitetysti.