Helsingin Jyryn johtokunta 2014-2016
Urpo Nikanne
Johtokunnan kokoonpanot
2014-2016
2014
- Urpo Nikanne (puheenjohtaja)
- Juhani Meskanen (varapuheenjohtaja)
- Eira Myllärinen (sihteeri)
- Markku Sundell (taloudenhoitaja)
- Risto Ahonen
- Outi Havia
- Hanna Mäki-Karjalainen
- Sirke Piirainen
- Eeva Reiman
- Lasse Tynkkynen
2015
- Urpo Nikanne (puheenjohtaja)
- Risto Ahonen (varapuheenjohtaja)
- Sanna Oikarinen (sihteeri)
- Markku Sundell (taloudenhoitaja)
- Outi Havia
- Jorma Helin
- Sirke Piirainen
- Lasse Tynkkynen
2016
- Urpo Nikanne (puheenjohtaja)
- Lasse Tynkkynen (varapuheenjohtaja)
- Maarit Meskanen (sihteeri)
- Matti-Tapio Paatelainen (taloudenhoitaja)
- Outi Havia
- Jorma Helin
- Marja Sylman
- Pasi Kivimäki
Toimin Helsingin Jyryn puheenjohtana kolme vuotta vuosina 2014-2016.
Johtokunnan tehtävänä on huolehtia seuran yhteisistä asioista siten, että lajijaostot voivat keskittyä järjestämään niiden alaan kuuluvaa liikuntatoimintaa. Lisäksi johtokunnan tehtävä on pitää seura yhtenäisenä ja kehittää seuraa siten, että se on kokonaisuutena toimintakykyinen vaikka ajat ja yhteiskunta ympärillä muuttuvat.
Lupasin toimia Jyryn puheenjohtajana kolme vuotta, mikäli jäsenistöltä luottamusta aina syyskokouksessa riittää jatkokokausille. Jotta toiminta olisi tuloksekasta, kolmivuotiskaudelle piti asettaa tavoitteet. Kolmivuotiskaudella johtokunnan tärkeimmät tavoitteet olivat Jyryn taloudenpitojärjestelmän saattaminen kestävälle pohjalle ja Jyryn lajijaostojen yhteistyön parantaminen.
Talousjärjestelmän kehittäminen ja lajijaostojen yhteistyö liittyvät yhteen: Koska lajijaostot huolehtivat käytännössä kokonaan omasta taloudestaan mutta ne eivät ole jurdisia henkilöitä, kaikki Jyryn varat – myös jaostojen varat – kuuluvat viime kädessä seuralle. Jaostot on siksi voitava luottaa toisiinsa myös talousasioissa ilman huolta siitä, että yksi jaosto joutuu toisen velkojen maksajaksi. Luottamus on myös kaiken muun yhteistoiminnan edellytys.
Vuoden 2013 kaupunginavustushakemus oli myöhästynyt ymmärrettävän inhimillisen syyn vuoksi minimaalisen vähän. Niinpä Jyry ei ollut vuonna 2013 Helsingin kaupungin kirjoissa avustuskelpoinen, ja avustusten hakemisen ja maksamisen aikataulun vuoksi tämä vaikutti vielä vuoden 2014 alkupuolella. Erityinen ongelma olivat liikuntapaikkojen vuokrat. Seura selvisi kuitenkin ongelmasta toiminnan kärsimättä. Episodista oli nähädäkseni se hyöty, että talousasioihin kiinnitettiin huomiota kokonaan uudella tavalla ja valmius järjestelmän korjaamiseksi oli hyvä.
Jyryn talouden rakenteessa oli ongelma: Lajijaostot toimivat itsenäisesti myös talousasioissa ja keräävät toimintaansa tarvittavat rahat. Seuran yleiseen hallintoon ja yhteisiin kuluihin ei kertynyt riittävästi rahaa, koska seuran omistaman liikehuoneiston vuokratulot ja kaupungin yleisavustus eivät riittäneet yhteisiin kuluihin. Johtokunnan oli vähän väliä tarve pyytää jaostoilta maksuja tämän tai tuon rahanreiän paikkaamiseen.
Niinpä vuoksi oli tarpeen luoda järjestelmä, joka takaisi sujuvan hallinnon. Sujuvamman hallinnon ansiosta lajijaostoissa voitaisiin keskittyä itse urheilutoiminnan järjestämiseen. Yleiskulujen kattamisen varmistavan järjestelmän tuli olla läpinäkyvä ja oikeudenmukainen.
Kolmivuotiskausi oli tärkeiden päätösten kannalta etupainotteinen. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin ja hyväksyttiin kaksi tärkeää periaatedokumenttia:
- Päätös emoseuran kulujen jakamiseksi jaostojen kesken. Tässä päätöksessä oli eritelty periaatteet, joiden mukaan jaostot osallistuvat seuran yleisiin kustannuksiin. Yleisiä kustannuksia ovat esimerkiksi kerhohuoneen yhtiövastike ja Jyryn omistamien huoneistojen huollosta koituvat kulut, yhteiset tilaisuudet, jäsenmaksut, kirjanpito- ja palkanmaksukulut. Näistä yhtiövastike on suurin kuluerä, mutta se saatiin katetuksi kerhohuoneesta erotetun liikehuoneiston vuokratuloilla. Päätöksessä pyrittiin siihen oikeudenmukaisuusperiaatteeseen, että jaostot osallistuvat yhteisiin kuluihin siinä suhteessa, jossa ne hallintopalveluja käyttävät. Läpinäkyvyyden vuoksi kulut jaetaan mahdollisuuksien mukaan todennettavien ja laskettavien perusteiden pohjalta. Esimerkiksi kirjanpitokulut maksetaan kunkin jaoston tositteiden määrän perusteella, ja tämän voi todentaa tilinpäätöksestä. Päätöksen valmistelivat puheenjohtaja (Urpo Nikanne) ja taloudenhoitaja (Markku Sundell) yhdessä ja se hyväksyttiin johtokunnassa 20.5.2014. Tätä päätöstä tarkennettiin vielä 15.4.2016 päätöksessä, jossa oli esitetty laskenatakaava, jolla seuran kirjanpitokulujen jaetaan jaostojen ja hallinnon kesken.
- Helsingin Jyryn johtokunnan ja jaostojen tehtävät ja niihin liittyvät hyvät käytännöt. Nimensä mukaisesti asiakirjan tarkoitus on selkeyttää Jyryn eri toimijoiden vastuita, tehtäviä ja hyviä käytänteitä. Tämä asiakirja lisää seuran toiminnan läpinäkyvyyttä ja sitä kautta luo luottamusta seuran sisälle. Päätöksen valmistelivat Lasse Tynkkynen ja Risto Ahonen. Asiasta keskusteltiin johtokunnassa syvällisesti, ja keskustelujen pohjalta asiakirja hyväksyttiin Helsingin Jyryn johtokunnan kokouksessa 22.10.2014. Ajatuksena oli, että tilanteiden muuttuessa ja muutenkin tarpeen mukaan asiakirjaa voi muuttaa ja kehittää.
Vuonna 2014 otettiin myös rutiiniksi, että taloudenhoitaja esittää jokaisessa johtokunnan kokouksessa katsauksen seuran talouden tilaan. Näin johtokunta on jatkuvasti selvillä taloustilanteesta ja voi tarvittaessa puuttua ajoissa mahdollisiin ongelmiin.
Vuosina 2015 ja 2016 seurattiin tarkasti seuran taloutta ja järjestelmän toimivuutta, ja talous vahvistuikin vähitellen. Samalla seuran toimintaa pyrittiin vakiinnuttamaan ja kehittämäänä toiminnan järjestelmällisyyttä entisestään, esimerkiksi jäsenrekisteriä kehitettiin systemaattisemmaksi sekä vuonna 2016 laadittiin pitkän aikavälin visio vuosille 2017-2021.